sunnuntai 29. tammikuuta 2012

vieras Sveitsistä ja ainaista univelkaa

Heippulis peippulis!

Olen ymmärtänyt, että ihmisillä on ollut ongelmia kirjoittaa kommentteja tähän blogiini. Testasin sitä vasta itse, mutta se onnistuu, koska olin kirjautuneena sisälle tänään sivustolle. Pia Tanila oli antanut siitä hyvän neuvon Facebook-profiilissani edellisen tekstin päivitystekstin kohdalla (elikkas 24.1), mutta ilmeisesti kommentoiminen ei onnistu, ellei käytössä ole google- tai gmail-tiliä. Eli kommentoikaa minulle vaikka Facebookiin, jos tulee mieleen jotain sanottavaa ja tämä systeemi tuntuu liian hankalalta.

Edellinen viikko meillä meni taas pääosin niistäessä ja yskiessä. Tiistain päiväkotipäivän jälkeen Olivia heräsi vaihteeksi yöllä kuumeessa, joten päätettiin aamulla päiväkodin tätien kanssa, että ollaan ihan rauhassa kotona. Olli oli ottanut keskiviikon vapaaksi, jotta pääsisi Heikin kanssa linturetkelle. Olin jo haaveillut aloittavani viimein kevätkauden muskarissa Linnean kanssa, kun Olivia olisi päiväkodissa, mutta eipä tarvinnutkaan lähteä mihinkään.

Sen sijaan miehet starttasivat retkelle ja me aloitimme imuroinnin, lattioiden pyyhkimisen ja vessojen hinkkauksen viikonlopun vierasta varten ja kyllä imurissa rahisikin. Meillä riittää täällä 170 neliössä aika paljon siivoamista, mutta ennen tyttöjen päikkäreitä olin ehtinyt siivota kaiken yläkerran kylppäriä lukuunottamatta. On tullut muutaman kerran mieleen, että pienempikin asunto riittäisi ja etenkin sellainen, jossa olisi pikkuisen vähemmän näitä kerroksia.

Seuraavana päivänä ukkikin oli taas seuranamme lähdimme päikkäriakaan hoitamaan kansallisvelvollisuuttamme eli laitoimme väsyneet tytöt tuplarattaisiin ja kävelimme bussipysäkille, josta bussi 620 vei meidät Wannseen S-bahn -asemalle ja siitä juna kaupunkiin. Tapasimme Ollin Suomen suurlähetystöllä ja annoimme äänemme presidentinvaalien toisella kierroksella sen ansainneelle ehdokkaalle. Oliviallakin meni jo sen verran lujaa, että päätin, että huomenna lähdetään ehdottomasti päiväkotiin.

Ilmeisesti vaan rattaissa nukutut lyhyet päikkärit eivät olleet tarpeeksi, jotta vielä aavistuksen flunssainen pikkuneiti olisi jaksanut kunnolla päiväkotipäivän. Olin itse jo aavistuksen väsynyt istuskelemaan tyhjän panttina päiväkodissa ja kuvittelin voivani jättää Olivian sinne hetkeksi itsekseen, mutta minun ei tarvinnut kuin kadota nurkan taakse ja jo alkoi ulina, että "missä äiti". Tai oikeastaan päiväkodissa Olivia on jo oppinut huutamaan "mama", kun kerran joutui huutamaan jonkun aika äitiä, kun testiksi jätimme sen sinne yksikseen nukkumaan, eivätkä tädit ymmärtäneet, mitä tyttö tahtoo. Jäimme sitten yllättäen koko porukka taas leikkimään sinne päiväksi ja päikkäreiltä heräsi kuin toinen tyttö, joka ei olisi halunnut lähteä kotiin.

Perjantaina saimme kullanmurut jo nukkumaan, kun Olli ja Heikki kävivät hakemassa meille rautatieasemalta kylään sveitsiläisen lintumiehen, Jacquesin Baselin eteläpuolelta Delémontista.



Olimme Ollin kanssa käyneet heidän luonaan kesällä 2007 ja 2010, mutta Heikin kanssa he eivät olleet nähneet kesän 2005 jälkeen. Miehet viettivät lauantain yllättäen jälleen linturetkellä ja tulivat kotiin innoissaan isotrapeista ja muista erikoisuuksista. Kuvassa lentää hanhiparvi.




Emme ottaneet sunnuntaina mitään erityistä ohjelmaa, vaan kävimme vain kävelyllä metsätiellä Teltow Kanalin varrella, jossa tytöt saivat juosta ja miehet pysähdellä tuijottamaan ylöspäin mielenkiintoisen linnun osuessa kohdalle.






Linnea on etenkin tämän flunssaisen ajan nukkunut ihan hävyttömän huonosti. Perjantai-lauantai -välisenä yönä tuntui, että tyttö oli ainakin 5 h (tai saattoi olla mitä muuta tahansa) tissi suussa ja aina tuli kitinää ja vääntelyä, jos otit tissin pois. Linnea on aina, toisin kuin siskonsa ollut huono nukkumaan, niin päivisin kuin etenkin öisin. Siskonsa sen sijaan nukkui jo n. 11-kuisena yönsä läpi ja on nukkunut siitä lähtien, ellei ole tietty kovin kipeä. Linnea ei ole huolinut koskaan tuttia, eikä sitä saanut edes laitoksella siirtää pois vierestä yösyötön jälkeen. Niinpä neiti nukkui ja tissitteli 8 kk ihan kainalossa, jolloin hänet siirrettiin unikoulun avulla omaan huoneeseen nukahtamaan ilman tissiä ja nukkumaan yöt ilman tissiä, tosin siitä lipsuttiin nopeasti takaisiin yötisutteluun. En sitten raaskinut vierottaa Linneaa 1-vuotiaana, koska muutimme tänne pian synttärien jälkeen ja koko syksyn rampattiin kuukauden välein Suomessa ja aina oli joku syy olla lopettamatta tissittelyä. Nyt ollaan ensi viikonloppuna 3 yötä Suomessa ja sen jälkeen alkaa vieroitus. Alan olla niin kuitti huonoihin öihin, vaikka vieressä Linnea välillä nukkuukin ihan ok, noh 2-4 kertaa yössä syöminen on meillä loistava yö. Minun on pakko nukkua joka päivä tyttöjen kanssa 30-60 min, koska yöt on niin rikkonaisia, etten yksinkertaisesti jaksa muuten.

Luultavasti parin viikon päästä viikonloppuna (ellei jo aiemmin) naapurit saavat varautua korvatulpin, koska Linnea ei anna millään periksi huutonsa kanssa. Raukka on niin päikkäreistäkin niin sekaisin, kun siirryttiin täällä pelkistä vaunu-unista pelkkiin sisäuniin ja syksyn rauhallisena kotiarkena se alkoi viimein sujua, kunnes joulun Suomen reissun jälkeen Linnea nukkuu päiväkotipäivinä rattaissa, viikonloppuisin välillä autossa ja kotipäivinä pitäisi sitten nukahtaa sisälle. Tänään se tiesi 45 minuutin suoraa huutoa, johon ei auta mikään. Olen päättänyt, että sängystä en pois ota ja käteni työnnetään pois. Eilen huudettiin 30 min. Ensi viikko nukutaankin sitten taas rattaissa ja Suomen reissulla miten sattuu. Puh, loppusipa jo tämä päiväkotiin opetteluaika ja päästäisiin Linneankin kanssa harjoittelemaan uutta rauhallista arkea kaksin kotona.

Huh, mitä vuodatusta, mutta varmasti ainakin te pienten lasten äidit, jotka tätä luette, ymmärrätte mitä on, kun lapsi ei nuku. Ihanaa, että minulla on niitä lukijoita, joille vuodattaa!

Huomenna meillä alkaa taas päiväkotiarki ja toivon, että voisimme viettää ensi viikolla kaikki 4 päivää siellä, kun perjantaina lennämme Suomeen. Arki alkaa myös sen puoleen, että meillä 2 viikkoa "lomaillut" Heikki-ukki lentää huomenna kotiin.

Nyt: Gute Nacht, schlaft gut! (Hyvää yötä, nukkukaa hyvin!)

P.S. Jos blogin teksti vaikuttaa ajoittain hieman sekavalta, tässä saattaa olla siihen syy:


2 kommenttia:

  1. Johan minäkin ehdin tänne kurkistaa!

    Tuohon kommenttijuttuun pitää kommentoida, että sinun täytyy asetuksissa sallia kommentointi anonyyminä, niin sitten ei tarvitse olla googlen tiliä kommentoidakseen.

    Jaksamisia pienten potilaiden kanssa ja toivottavasti saatte öihin parempaa rytmiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos ihana Annika!

    Eipä olisi itselläni välähtänyt mikään tuollainen. Eli nyt muutin asetuksia niin, että ihan kaikki saavat kirjoittaa kommentteja rekisteröitymättä! Jees!

    VastaaPoista