Haudi hau!
Olemme selvinneet ensimmäisestä kokonaisesta viikosta päiväkodista ja 3-vuotissynttärihulinoista. Lapset menivät nukkumaan jo tuntia normaalia aikaisemmin tänään kiukuteltuaan väsymystään koko aamupäivän päiväkodissa ja äiti korkkasi punaviinipullon ja yllättäen saamme taas tekstiä aikaiseksi.
Tämän viikon maanantaina täällä oli muutaman tunnin jopa lumi maassa, jolloin eräs lapsista oli ottanut pulkan mukaansa ja niinpä lapset vetivät innoissaan toisiaan pulkassa peräti sentin hangessa. Pienestä sitä saksalaislapsi ilonsa repii! Ja kaikki riemu toki ilman hanskoja, jotka täällä on todettu täysin turhiksi vaatekappaleiksi, mutta päiväkotilapsilla on sentään toppahaalarit päällä. Iltapäivällä lunta ei enää edes ollut ja siitä lähtien on tullut vettä joka päivä. Istuin samana iltana kymmeneen asti illalla vanhempainillassa, jossa eräs äiti kertoi tyttärensä missanneensa päivän pulkkailun ja halusi ottaa seuraavana päivänä myös pulkan mukaan.
Vanhempainillassa viini virtasi ja syötiin keittoa ja makkaraa (siis kokonainen bratwurst laitettiin keittolautaselle ja syötiin sormin). Vanhemmat tekevät päiväkodissamme kaikki päätökset ja hoitavat asiat, joten vanhempainiltojakin on tiuhaan. Tuotimme jo Suomesta kylmäsavuporoa, josta voi vääntää piirakkaa, kun meidän vuoro tulee, koska vanhempainiltapäivänä toinen perheen vanhemmista lähtee lasten nukkumaanmenoaikaan jonkun päiväkotilaisen luo litkimään viiniä ja puhumaan tärkeistä asioista ja silloin pitää laittaa pöytä koreaksi.
Keskiviikkona saimme odotetun vieraan Suomesta, kun Heikki-ukki saapui viihdyttämään tyttöjä pariksi viikoksi ja tsekkaamaan tietenkin samalla alueen lintupaikat, eikä meidän takapihan ruokinnan mustarastas hänelle ihan riitä. Saimme samalla myös pakastimen täyteen ruisleipää. Nam! :)
Ukki saapui Olivian (ainoaksi) synttärivieraaksi, mutta onneksi saimme juhlia koko päiväkotiporukkamme kanssa. Tiistaina väsäsin banaani-suklaamuffinsseja, mutta koska en laiskana jaksanut lähteä kauppaan, korvasin taloussuklaan mariannesuklaalla, joka teki yhdistelmästä aavistuksen eksoottisen. Sankarille eivät moiset kelvanneet, joten näpräsin seuraavana iltana perinteiset suklaamuffinssit, joihin sulatin suklaata päälle ja tiputtelin jokaiselle tasan 5 M&M-karkkia päälle ja lopputulos oli leikki-ikäisten mielestä erittäin onnistunut.
Ollin päästiin keskiviikkoiltana puolen yön aikoihin nukkumaan, kunhan hän oli väkertänyt lapsille juusto-lihapulla-tomaatti-nakki-mozzarella-viinirypäle- tikkuja, joista teimme piikit melonisiilille sekä kurkku- ja porkkanapaloja. Torstaiaamuna päiväkodissa lapset saivat maistaa myös suomalaista Uotilan ruislimppua ja aamupalan jälkeen myös suomalaisia erikoisuuksia, ksylitolipastilleja, joista meidän keittäjä teki jo tilauksen.
Aamiaisen jälkeen muutamat saksalaisetkin innostuivat tanssimaan Titi-nallen tahtiin. Päivä jatkui Suomesta lähetettyjen korttien ja pakettien avaamisella ja päivällisellä läheisessä kreikkalaisessa ravintolassa, jossa tarjoilijat lauloivat sankarille "happy birthday to you". Täällä lapsetkin osaavat moisen laulun englanniksi. Kreikkalaisessa ravintolassa aikuisille tarjoillaan jopa kolme shottilasillista ouzoa aterialla ja lapset saavat vihreää mehua, jota on tosi hauska juoda pienistä laseista. Ravintola on siitäkin syystä meidän suosikki, koska lapset saavat siellä lastenlistana värityskirjan ja kyniä pöytään ja tarjoilijat tulevat kutittelemaan ohimennen ja pelleilevät tyttöjen kanssa. Saksalaisissa ravintoloissa saa syöttötuolejakin etsiskellä ja lasten ääniä katsotaan naapuripöydistä murhaavasti. Illalla sänkyyn kaatui ilmeisen tyytyväinen 3-vuotias.
Tämän päivän ollaankin sitten kaikki oltu tosi väsyneitä ja otettu rennosti. Yritin päästä päiväkodista muutamaksi tunniksi pois aamupäivällä, mutta kun perääni itkettiin jo vessareissulla, päätin yrittää moista seuraavan kerran levätyn viikonlopun jälkeen.
Viikon uskomattomin uutinen oli kyllä se, että meidän autokatokseen hädin tuskin mahtuva shampanjanvärinen bemarimme, tuli tänään viimein korjaamolta. Vastahan se siellä tosin parisen viikkoa ennen joulua ja kolme viikkoa joulun jälkeen oli, mutta ilmeisesti se on jopa saatu ainakin pääosin korjattua. Korjauksen syinä olivat meikäläisen pienoinen törttöily pysäköidessä (tuhosin vain yhden golfin ja vähän toista bemaria) sekä joku mukava Pavel, joka kävi yhtenä yönä riisumassa ylivarusteltua autoamme ottaen mukaansa airbagin, navigaattorin, radion, screenin ja cd-soittimen. Onneksi meillä on vakuutus, vaikka yhtiö onkin äärimmäisen heikosti ja hitaasti yhteistyökykyinen, mutta ovat kuitenkin muutaman tonnin arvosta auton korjausta korvanneet.
Viikonloppuna olisi ohjelmassa ainakin eläintarhaa ja varmaankin vähän turistiajelua lähiympäristössä. Huomenna aamulla haetaan joka tapauksessa tuoreet sämpylät leipomoautosta, joka päivystää lauantaiaamuisin 100 metrin päässä meidän ulko-ovelta. Olivia otetaan mukaan, koska lapset saavat mukaansa yleensä yhden ilmaisen sämpylän. ;)
Viikko on ollut erittäin työntäyteinen, mutta antoisa, mutta aloitamme ensi viikolla ehdottomasti Olivian totuttelun yksin olemiseen päiväkodissa, niin saa täällä kotonakin jotain tehtyä. Taidanpa siirtyä iltapalan syömiseen, kun ei kai sitä pelkällä punaviinillä elä kuitenkaan.
Tschüss,
Laura
Ihania kuvia tytöistä! :-) Ja aika ihania noi pienet suklaamuffinssit...nam! Paljon onnea ensi viikkoon!
VastaaPoista